Liisankoti on Suur-Helsingin valkonauha ry:n ylläpitämä 21- paikkainen asumisyksikkö Katajanokalla. Palvelun kohderyhmänä ovat asunnottomat naiset, jotka kokevat päihteidenkäytön vaikeuttavan hyvän elämän tavoittelua ja kaipaavat tukea elämäänsä. Asumisen tavoitteena on yksilöllisistä toiveista ja edellytyksistä riippuen siirtyminen itsenäiseen asumiseen. Prosessi koostuu itsetuntemuksen, toipumisorientaation ja yhteisöllisyyden yhdistelmästä.
Liisankodin asiakastyön perustana on toipumisorientaatio viitekehys. Tämä tarkoittaa ajattelun ja toiminnan viitekehystä, jonka periaatteina ovat toivo, kohtaaminen, osallisuus ja toimijuus. Liisankodissa tuetaan asukkaiden identiteetin vahvistumista ja autetaan uskomaan voimavaroihin ja löytämään merkityksellisiä tavoitteita ja elämän sisältöjä, unelmia.
NAISERITYISYYS
Naiserityisyys näkyy toimintakäytännössä oman naiseuden etsimisenä sekä naisen elämän kipupisteiden jakamisena naisyhteisössä. Ainoastaan naisista koostuvan yhteisön turva ja energia mahdollistavat ainutlaatuisen naiserityisen toiminnan, jota yhteisö vie ilolla myös ulospäin.
Itsetuntemuksen kehittämisessä ohjataan pohtimaan erityisesti naiseutta ja yhteisö kannustaa kaunistamaan itseä ja ympäristöä itseä varten.
YHTEISÖLLISYYS
Liisankodin toimintatapa perustuu ajatukseen, että ihminen on paras oma itsensä, kun hän tuntee olevansa turvassa. Turvallinen yhteisö voi rakentaa myös asukkaan omaa sisäistä turvaa, jolloin kasvu ja muutos mahdollistuu. Työntekijöiden asenne ja taidot tasa-arvoiseen kohtaamiseen, kumppanuuteen ja yhteistyöhön yksittäisen asukkaan ja koko yhteisön kanssa rakentavat turvallisen yhteisön perustan. Liisankodissa kohtaamisen taitoja on konkretisoitu työntekijöille toipumisorientaatio-viitekehyksen sekä lapsiperhetyöstä sovelletun kumppanuusmalliajattelun avulla. Kumppanuusmalli sanoittaa työntekijälle arvot, perusasenteet ja asiakassuhteen piirteet, jotka rakentavat tasa-arvoista kohtaamista vastakohtana mallille, jossa työntekijä on asiantuntija. Perusasenteet ovat kunnioitus, nöyryys, aitous, empatia ja hiljainen innokkuus.
Asukkaat ja työntekijät muodostavat yhdessä mahdollisimman tasa-arvoisen yhteisön. Työntekijöiden vastuulla on kannatella yhteisön turvallisuutta. Turvallinen ympäristö rakentuu paitsi ihmisistä, myös yhteisöllisyyttä tukevista tiloista. Jokaisella asukkaalla on yhteisössä oma asunto, jonne on mahdollista vetäytyä halutessaan. Yhteisten tilojen suurella määrällä, suhteessa omaan tilaan, luodaan yhteisöllisyydelle edellytykset. Tilojen esteettisyydellä ja sijainnilla, muun asutuksen yhteydessä arvostetulla alueella on valtava merkitys asukkaiden arvokkuuden kokemuksen syntymisessä. Esteettisyys ja oman kodin kauniiksi laittaminen yksin ja yhdessä muiden kanssa ovat myös mahdollisuus ilmaista itseään ja naiseuttaan.
Yhteisöllisyys on myös osallisuutta ympäröivään alueelliseen yhteisöön ja jokaiselle yksilöllisesti sopivien omaa hyvää elämää tukevien yhteisöjen etsimistä. Osallisuus tarkoittaa Liisankodissa asukkaan tasavertaista osallisuutta yhteisössä ja yhteisessä toiminnassa, mahdollisuutta vaikuttaa yhteisiin asioihin, kokemusta että on tärkeä osa yhteisöä ja yhteiskuntaa.
YKSILÖN PROSESSI
Asukkaan muutettua yhteisöön alkaa omien voimavarojen etsiminen. Voimavaroje etsimiseen tarvitaan ehdottoman tasavertaista kohtaamista ja alhaalta päin kannattelua, jotta kohtaaminen onnistuisi ja luottamus asukkaan ja hänet kohtaavan työntekijän välillä rakentuisi alusta lähtien.
Toimijuus Liisankodissa näkyy yksilön omassa prosessissa, jossa asukas oppii omia sisäisiä vaikutus- ja toimintamahdollisuuksiaan. Prosessin alussa moni kokee olevansa hyvin avuton, haavoittuva ja voimaton omassa elämässään: asiat vain tapahtuvat ja niille ei voi mitään. Toimijuuden vahvistuessa nainen saa kokemuksia siitä, kuinka omiin tunteisiin, kokemuksiin ja toimintaan eri tilanteissa voi vaikuttaa.
Kun omaa hyvää elämää on eletty yhteisön tuella tarpeeksi kauan, on aika suunnata ajatuksia yhteisön ulkopuolelle. Työskentelyn päättyminen tapahtuu asukkaan omilla ehdoilla. Tähänkin vaiheeseen voivat kuulua retkahdukset ja epäonnistumiset, mutta asukkaalla on nyt työkaluja niiden käsittelyyn. On aika pohtia mihin unelmat vievät ja millaisia toiveita asukkaalla on tulevan asumisen suhteen. Yhteisö säilyy taustatukena aina.
TOIMINNALLISUUS
Liisankodissa asukas voi valita osallistumisensa yhteisön toimintaan oman prosessinsa vaiheen mukaan. Ryhmätoiminta nousee aina asukkaiden tarpeista ja toiveista.
Liisankodissa jokainen asukas osallistuu yhteisön työtoimintaan toimintakykynsä ja toiveidensa mukaan. Yhteisön töitä ovat mm. avustavat keittiötyöt, pyykkihuolto, kasvien hoito tai siivoustyöt. Tarjolla on myös mahdollisuus kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai palkkatukityöhön. Työllistämistoimet suunnitellaan yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston tai työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Tavoitteena voi olla toimintakyvyn ylläpitäminen tai työllistymisen edistäminen riippuen asukkaan tilanteesta. Työllistämistoimenpiteillä tuetaan myös Liisankodista eteenpäin muuttavia asukkaita.
Liisankodissa tuetaan asukkaita ylläpitämään ja korjaamaan lähisuhteitaan. Läheiset otetaan mukaan kaikkeen keskusteluun ja päätöksentekoon asukkaan toivomalla tavalla. Tarkoituksena on tiivistää jo olemassa olevaa – ja luoda uusia yhteistyöverkostoja aktiivisesti ja avarakatseisesti.
Liisankodin työryhmässä työskentelee lähihoitajia, sosionomeja sekä sairaanhoitaja. Henkilökuntaa on paikalla 24/7.
Liisankotiin hakeudutaan Helsingin asunnottomien palveluiden kautta, SAS sijoituksen kautta.
Lisätietoja:
Liisankodin ohjaajat 24/7, 050 374 3433
liisankoti@suurhelsinginvalkonauha.fi
Toiminnanjohtaja Petra Pohjanheimo, 040 0422053
etunimi.sukunimi@suurhelsinginvalkonauha.fi